– Pahanlaatuiset veritaudit eli verisyövät ovat yleistyneet Suomessa 40 viime vuoden aikana. Nykyisin 25 erilaiseen ryhmään luokiteltu verisyöpä on sekä miesten että naisten neljänneksi yleisin syöpä Suomessa. Verisyöpiä ovat esimerkiksi leukemiat ja lymfoomat, kertoo Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

Malila puhui Syöpäsäätiön Verisyövät-symposiumissa Korpilammella 7.2.

60-luvulla leukemia oli lapselle tappava – nyt ennuste hyvä

Lasten yleisimmän syövän, akuutin lymfoblastileukemian, hoidot ovat kehittyneet merkittävästi. 60-luvulla tautia ei voitu parantaa ja vain prosentti lapsista oli elossa 15 vuoden jälkeen leukemian toteamisesta. Nyt 95 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden päästä taudin toteamisesta.

– Verisyöpien diagnostiikka on parantunut. Lisäksi on tunnistettu uusia tautiryhmiä ja verisyöpien taustalla olevia geenivirheitä ja pystytty kehittämään niihin täsmälääkkeitä, kertoo symposiumin suunnitteluryhmän puheenjohtaja, professori Sirpa Leppä.

– Yksi upea esimerkki tutkimuksen vaikuttavuudesta on krooninen myelooinen leukemia ja imatinibi (tyrosiinikinaasin estäjä). Ennen tyrosiinikinaasiestäjähoidon käyttöönottoa sairastunut eli noin viisi vuotta diagnoosin jälkeen. Nyt 75 prosenttia potilaista elää normaalia elämää viiden vuoden kuluttua syöpädiagnoosista.

Vielä tänä päivänä selviydytään huonommin esimerkiksi suurisoluisesta B-solulymfoomasta (5-vuotisennuste 56 %) sekä myeloomasta ja muista plasmataudeista (5-vuotisennuste 38 %). Leukemiatyypeistä akuutti myelooinen leukemia on edelleen hyvin huonoennusteinen. Alle 65-vuotiaina todettujen 5-vuotisennuste on 44 prosenttia ja vanhempana todettujen potilaiden vain kuusi prosenttia.

Myelooman ja B-solulymfoomien hoitotulokset ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina biologisten täsmälääkkeiden käyttöönoton vuoksi. Myelooman 5-vuotisennuste on noussut 15 vuodessa 10 prosenttiyksikköä. Kehitykseen on vaikuttanut myös se, että hoitojen haittavaikutuksia esimerkiksi kantasolusiirtojen jälkeen on opittu hoitamaan paremmin kuin ennen.

– Suomessa tehdään erittäin korkeatasoista perus- ja translationaalista verisyöpien tutkimusta. Suomi on myös maailmassa yksilöllisen syövänhoidon kehityksen eturintamassa. Meiltä on siirtynyt maailmalle esimerkiksi harvinaiseen LGL-leukemiaan liittyvän tyyppimutaation tunnistaminen eli taudin molekyylitason erotusdiagnostiikka, Sirpa Leppä iloitsee.

Verisyöpiä 2016 Suomessa noin 3000

Suurin verisyöpien ryhmä ovat niin sanotut kypsät B-solukasvaimet, joihin kuuluvat muun muassa lymfoomat, myeloomat, pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit sekä krooninen lymfaattinen leukemia. Tässä kasvainjoukossa keskimääräinen 5-vuotisennuste on noin 60 prosenttia. Kypsiä B-solukasvaimia todettiin vuonna 2016 yli 1800 tapausta ja verisyöpiä yhteensä noin 3000.

Verisyövistä selviytymisen kehitystä on poikkeuksellisen vaikea seurata viime vuosikymmeniltä, sillä syövän luokituksia on muutettu.

– Suomen Syöpärekisterissä uudempi, vuoden 2001 luokitus otettiin käyttöön vuonna 2007. Nimenomaan hematologisten syöpien ilmoittamisessa on haasteita, koska niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, niihin ei aina liity kudosnäytettä ja taudinkuva voi olla hitaasti etenevä, kertoo rekisterin johtaja Nea Malila.

Syöpäsäätiön vuosittainen symposiumi kokoaa 7.-8.2. symposiumin aiheeseen perehtyneet tutkijat ja lääkärit yhteen kehittämään hoitoja ja tutkimusta. Vuoden 2019 teema on verisyövät. Vuoden 2020 teema on haima- ja maksasyövät.

Syöpäsäätiö jakaa lahjoitusvaransa eteenpäin monipuolisesti eri syöpien tutkimukseen vuosittain. Viime marraskuussa apurahoja jaettiin yhdessä Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa seitsemän miljoonaa euroa. Verisyöpien tutkimus on saanut viime vuosina useita suurapurahoja. Vuonna 2018 professori Sirpa Leppä sai suurapurahan tutkimukseensa Yksilöllistä lääkehoitoa lymfoomiin ja filosofian tohtori Merja Heinäniemi sai tutkimusryhmälleen 300 000 € tutkimukseensa Genomiikka työkaluksi lasten akuutin lymfoblastisen leukemian hoitojen suunnitteluun. Vuonna 2016 suurapurahan sai professori Satu Mustjoki From immunological signature to personalized therapy -tutkimukseen.

Syöpäsäätiö rahoittaa myös Suomen Syöpärekisterin tilastollista ja epidemiologista tutkimusta, jonka pohjalta maamme syövänhoitoa ja syöpätutkimusta kehitetään.

Lisätietoja:
Sirpa Leppä, professori, onkologi, HUS, Symposiumin suunnitteluryhmän puheenjohtaja, puh 050-4270820

Kuvassa vasemmalta oikealle: Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila, Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors, Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtaja akateemikko Sirpa Jalkanen ja Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.