Arvostetussa lääketieteen julkaisussa Lancetissa julkaistu tutkimus kattaa maat, joissa asuu kaksi kolmasosaa maailman väestöstä. Syövästä selviytyminen vaihtelee valtavasti eri maissa, erityisesti tietyissä lasten syövissä.

CONCORD-3-tutkimus perustuu väestöpohjaisiin syöpärekistereihin, joiden avulla voidaan arvioida sekä syövän ehkäisystrategoiden onnistumista että terveydenhoitojärjestelmän onnistumista syövän hoitamisessa.

”Maailman syöpäpäivänä 4.2. voimme iloita Suomen elossaololuvuista, jotka ovat maailman parhaimmistoa. Arvioinnin kannalta tärkeä merkitys on kansallisella syöpärekisterillä, jonka avulla saadaan tietoa potilaiden selviytymisestä koko Suomessa, muistuttaa Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksen”, Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila. Syöpäsäätiö on yksi Suomen Syöpärekisterin tutkimustyön rahoittaja.

Suomessa 2000-luvulla elossaololuvut ovat kasvaneet etenkin suolisto-, eturauhas-, maksa- ja haimasyöpään sekä ihomelanoomaan ja lymfoomiin sairastuneilla potilailla.

Näissä syöpätaudeissa kasvua on ollut yli 3 prosenttiyksikköä. Vertailussa elossaololuku viittaa siihen, miten moni syöpädiagnoosin saanut oli elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosin saamisesta.

Suomessa rintasyöpään sairastuneiden naisten viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 89 prosenttia, joka on Islannin ja Norjan ohella Euroopan suurin. Yleisimmistä syöpätaudeista Suomessa selvittiin hyvin myös eturauhasen syövästä (93 prosenttia) ja paksusuolen syövästä (65 prosenttia).

Yhä useampi selviytyy myös tappavimmista syövistä – lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan

Vaikka haima-, maksa- ja keuhkosyöpä ovat edelleen tappavimpia syöpiä, ovat viimeisen 20 vuoden aikana elossaololuvut kasvaneet merkittävästi monissa maissa.

Suomessa maksasyövän suhteellinen elossaololuku kasvoi 7 prosentista 10 prosenttiin kaikkien tapausten joukossa ja 10 prosentista 15 prosenttiin jos diagnoosi oli varmennettu kudosnäytteen avulla. Keuhkosyöpäpotilaiden elossaololuvut kasvoivat kaikkien potilaiden joukossa vain vähän (12 prosentista 13 prosenttiin) mutta varmennettujen tapausten osalta 17:sta 20 prosenttiin.

Haimasyöpä on edelleen todella tappava kaikkialla maailmassa: Suomessa haimasyövän elossaololuvut ovat parantuneet 4 prosentista 7 prosenttiin jos kaikki potilaat huomioidaan, mutta varmennetuissa tapauksissa 9 prosentista 18 prosenttiin.

Suomessakin tarvitaan edelleen tutkimusta ja tutkimusrahoitusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla syövän riskitekijöiden ymmärtämiseen ja ennaltaehkäisyn, sekä varhaisen toteamisen ja hoidon kehittämiseen.

Lisätietoja:

Lancetin artikkeli >>>

Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila , 050 3055730
Erikoistutkija Karri Seppä 050 441 8556

Uutisen kuvassa on Hilkka Raninen ystävänsä Riitan kanssa. Hilkka sairastui syöpään, osteosarkoomaan, 1970-luvulla, jolloin syövistä parantumisen ennusteet olivat hyvin erilaiset. Lue Hilkan tarina >>>

Maailman syöpäpäivää vietetään sunnuntaina 4.2.

Maailman syöpäpäivänä, sunnuntaina 4.2. oma terveys on hyvä syy tehdä henkilökohtaisia terveyspäätöksiä ja esimerkiksi lähteä liikkumaan, aloittaa tipaton viikonloppu tai savuton, nikotiiniton loppuelämä.
Teemalla #mevoimme #minävoin, #wecan #ican Syöpäjärjestöt haluaa ihmiset aktiivisesti liikkeelle, jotta syöpä voidaan voittaa. Jaa oma terveyspäätöksesi sosiaalisessa mediassa hashtagilla #wecan #Ican #mevoimme #minävoin ja olet mukana levittämässä Maailman syöpäpäivän teemaa eteenpäin.
www.worldcancerday.org