Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila käsitteli avauspuheenvuorossaan gynekologisten syöpien epidemiologiaa ja ennusteita.

”Kohdunkaulansyövän ja munasarjasyövän elossaololuvut ovat samanlaisia ympäri Suomen. Kansallinen kohdunkaulan seulontaohjelma on vähentänyt jo 1960-luvulla tapahtuneen aloituksensa jälkeen sekä tapausmääriä että syöpäkuolemia viidennekseen. Myös kohdun runko-osan ja munasarjasyövän ilmaantuvuusluvut ovat viime vuosina olleet laskussa”, kertoi Nea Malila.

Kohdunkaulasyövän seulontaa on tehty käyttäen irtosolutestinä niin sanottua perinteistä Papa-testiä. Muutamien viime vuosien aikana on ensitestinä käytetty myös HPV-infektion osoittavia testejä. Molemmat seulonnassa käytettävät testit tilastoidaan kansallisesti Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisteriin. HPV-testien ottaminen primääriseulontaan edellyttää yhdenmukaisia ja tutkittuja lähete- ja seurantakäytäntöjä  ja systemaattista ohjaus- ja omistajuusrakennetta.

Gynekologisiin syöpiin liittyy yksi syövän voittamisen suurimmista edistysaskelista – ehkäisevä rokottaminen. Papilloomavirustartuntoja – ja tästä seuraavia kohdunkaulan alueen vaikeita esiasteita ja syöpiä –  ehkäisevän HPV-rokotuksen vaikuttavuuden arviointiin haettiin vertailukohtia muualta Euroopasta. Suomessa vaikuttavuuden arviointi ei ole vielä mahdollista, sillä rokotus otettiin ohjelmaan vasta 2013 ja ohjelmassa rokotetut ovat vielä liian nuoria seulontaan, joka alkaa 30-vuotiaana.

HPV-rokotteen kattavuus Suomessa on nyt vain 70 %. Kattavuuden parantamiseksi on syytä myös parantaa vanhempien informointia 11-12-vuotiaille annettavan rokotteen hyödyistä syövän – ja etenkin papilloomaviruksen – ehkäisyssä. HPV-rokotuksen tarkoitus on ehkäistä muun muassa kohdunkaulan ja suun ja nielun alueen syöpiä.

Symposiumin agendalla on muun muassa kohdunkaulan, kohdunrungon ja munasajasyövän hoitojen, lääkkeiden, leikkausten, seurannan, patologian, perinnöllisyyden ja kuvantamisen uusinta tietoa sekä kansallisen syöpäkeskuksen ja mobiiliseurannan tematiikka.

Munasarjasyöpä on tappavin gynekologinen syöpä. Sen hoidon kehittäminen vaatii merkittäviä tutkimusläpimurtoja. Viiden vuoden kuluttua diagnoosista suhteellinen elossaololuku Suomessa on 40–47 prosenttia eikä merkitsevää eroa ole erityisvastuualueiden välillä.  Selviytyminen riippuu taudin tyypistä ja levinneisyydestä sekä ensileikkauksen tuloksesta. Esimerkiksi niistä potilaista, joiden tauti ei ole kasvanut munasarjojen ulkopuolelle, viiden vuoden kuluttua on elossa 83–90 prosenttia.

Syöpäsäätiö järjestää vuosittain symposiumin syöpätutkimuksen ja syövän hoidon asiantuntijoille. Kansallinen symposiumi kokoaa yhteen tiettyyn syöpätyyppiin, syövän ehkäisyyn, diagnostiikkaan, hoitoon, seurantaan ja kuntoutukseen perehtyneet asiantuntijat. Osallistujat ovat pääasiassa erikoislääkäreitä ja tutkijoita. Syöpäsäätiö täyttää tänä vuonna 70 vuotta.