Marraskuun apurahajaon lisäksi Syöpäsäätiö jakoi keväällä matka-apurahoina 68 550 euroa ja antaa muuna tukena tieteelle 1,630 miljoonaa euroa. Suomen Syöpäyhdistys jakaa 80-vuotisjuhlavuonnaan apurahoja 377 500 euroa ja sen jäsenjärjestöissä on myös jaettu apurahoja.

Syöpäjärjestöjen kokonaistuki tieteelle yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen: yli kahdeksaan miljoonaan euroon.

Pääsihteeri Sakari Karjalainen:
”Lahjoitusvarat nopeasti tutkimushankkeisiin”

Syöpäsäätiön suurapurahoilla vauhditetaan laajoja tutkimushankkeita.  Kolme tutkimusryhmää saa kukin kolmivuotisen apurahan, joka on 450 000 euroa.

Tänä vuonna suolistosyövän syntyyn vaikuttavat periytyvät ominaisuudet, hankalasti hoidettavat rintasyövät ja verisyöpien uudet hoidot ovat erityiskohteina. Monet hankkeet saavat yli 100 000 euron apurahatuen. Syöpäsäätiö tukee myös nuoria tutkijoita näiden uralla väitöskirja- ja matka-apurahojen avulla.

”Olemme onnistuneet vetoamaan suureen yleisöön ja saaneet entistä enemmän lahjoituksia. Apurahasumma Syöpäsäätiössä kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 miljoonalla eurolla”, sanoo Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

”Syöpäsäätiö haluaa lahjoitusvarat nopeasti käytettäväksi tutkimushankkeisiin: niiden avulla löydetään toivottavasti entistä parempia hoitokeinoja yhä useampaa suomalaista koskettavaan sairauteen. Syöpäsäätiön rahoitus tulee suureen tarpeeseen, kun julkinen rahoitus on vähentynyt”, arvioi pääsihteeri Karjalainen ja kiittää kaikkia Syöpäsäätiölle lahjoituksen tehneitä.

Potilaan ja kasvaimen perimästä vastauksia suolistosyövän kehittymiseen

Akatemiaprofessori Lauri Aaltonen Helsingin yliopistosta johtaa Suomen Akatemian Syöpägenetiikan tutkimuksen huippuyksikköä. Suurapurahan (450 000) turvin ryhmä jatkaa suolistosyövän perimän tutkimista. Ryhmä on jo tehnyt useita uraauurtavia havaintoja.

Tutkimusryhmällä on 2 500 suolistosyöpätapauksen aineisto joka koostuu kudos- ja verinäytteistä. Perimän tutkimuksella ryhmä etsii suolistosyövän muotoja, joita voidaan joko ehkäistä tai hoitaa varhaisessa vaiheessa.

Tutkimushankkeen nimi on Periytyvät ja elämänaikaiset muutokset kolorektaalisyövässä. Perimän tutkimisessa syntyy valtava tietomassa, jota jäsennellään tietojenkäsittelytieteen avulla.  Aaltosen ryhmän tutkimusta rahoittavat LähiTapiola ja Syöpäsäätiö yhdessä.

Akatemiaprofessori Lauri Aaltonen:

”Kasvainten syntyyn ja ominaisuuksiin vaikuttavat monet seikat, joista yksilön ja hänen kasvaimensa perimä on yksi keskeisimmistä. Kun opimme paremmin ymmärtämään sekä potilaan että hänen kasvaimensa perimää ja niiden keskinäisiä riippuvuussuhteita saamme paremman kokonaiskuvan siitä miten syöpäkasvaimet syntyvät. Tieto on arvokasta kehitettäessä uusia syövän ehkäisy- ja hoitomuotoja”.

HER2- ja kolmoisnegatiivisen rintasyövän hoitoon etsitään uusia kohdeproteiineja

Akatemiaprofessori Johanna Ivaskan apuraha (450 000)  tutkimukseen MYO10 and SORL1, uusia lääkekehityskohteita hoitoresistentteihin rintasyöpiin jaetaan Syöpäsäätiön Roosa nauha-rahastosta.

Ivaskan tutkimusryhmä Turun yliopistossa keskittyy kaikkein hankalimmin hoidettaviin rintasyövän lajeihin. Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä on hoidon kannalta mutkikas, koska silloin ei ole hyvää tehoa hormonireseptoreihin ja HER2-tekijään liittyvistä hoidoista. Toinen hankala hoidettava on HER2-rintasyöpä, jos hoitovaste täsmälääkkeelle katoaa.

”Syöpäsäätiön suurapuraha antaa meille mahdollisuuden viedä eteenpäin tutkimuksia, joissa olemme löytäneet aiemmin tutkimattomia, erityisesti näiden rintasyöpätyyppien kasvulle ja leviämiselle tärkeitä proteiineja. Tavoitteena on tutkia miten nämä proteiinit edesauttavat syövän kehitystä ja etsiä niiden toiminnan estämiseen perustuvia uusia hoitoja”, sanoo akatemiaprofessori Ivaska.

Oma elimistö syöpää vastaan? Mustjoki tutkii immunoterapiaa verisyövissä

Suomen Syöpäinstituutin tutkijaprofessori Satu Mustjoen johtama ryhmä toimii Helsingin yliopistossa ja HYKSin Syöpäkeskuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää nykyistä paremmin verisyöpien ja ihmisen puolustusjärjestelmän välisiä yhteyksiä. Mustjoen tutkimushanke (450 000) From immunological signature to personalized therapy liittyy syövän immunoterapiaan, jossa elimistön puolustusjärjestelmää käytetään hyväksi hoitojen tehostamiseen. Mustjoen ryhmän apuraha jaetaan Syöpäsäätiön saamista lahjoitusvaroista ns. Syöpäsäätiön käyttörahastosta.

”Monia pahanlaatuisia veritauteja, kuten leukemioita, hoidetaan edelleen solusalpaajilla, ja vaikka hoitotulokset ovatkin parantuneet, suuri osa potilaista edelleen menehtyy sairauteensa”, sanoo tutkijaprofessori Mustjoki.

”Muutaman viime vuoden sisällä kiinteiden kasvainten hoitoon on tullut uutena hoitomuotona erilaiset puolustusjärjestelmää muokkaavat lääkkeet ja niillä on saatu erinomaisia hoitotuloksia.”

”Verisyövissä näiden lääkkeiden teho on vielä pitkälti tuntematon ja ensiksi onkin tärkeää selvittää, millaisia puolustusjärjestelmän soluja eri verisyövissä on ja miten nämä solut toimivat. Tämän tiedon avulla pystytään tulevaisuudessa paremmin valitsemaan ne syöpätyypit ja potilaat, ketkä hyötyvät uusista puolustusjärjestelmää muokkaavista lääkkeistä.”

”Lisäksi on tärkeää ymmärtää, miten tällä hetkellä syöpäpotilaiden hoidossa käytetyt lääkkeet vaikuttavat puolustusjärjestelmän soluihin, koska on mahdollista, että osa näistä lääkkeistä lamaa puolustusjärjestelmän toimintaa ja toisaalta osa lääkkeistä voikin yllättävästi aktivoida sitä. Näin osataan tulevaisuudessa paremmin yhdistää erityyppisiä syöpälääkkeitä immunologisten syöpälääkkeiden rinnalle ja toivottavasti saavutetaan sitä kautta entistä parempia hoitotuloksia potilailla.”

”Immunologiset hoidot ovat jo vuosikymmeniä odottaneet tuloaan ja onkin jännittävää seurata nyt ja tulevaisuudessa, miten ne tulevat muuttamaan potilaiden hoitoa”, sanoo Mustjoki.

Eturauhasen syövässä etsitään täsmähoitoja ja tarkempaa diagnostiikkaa

Eturauhasen syövän tutkimuksessa rahoitusta saavat uudet diagnostiset menetelmät, geenimutaatiot ja täsmähoidot. Muuten apurahojen aiheet vaihtelevat perustutkimuksesta elämänlaatuun: lääkehoidoille hankalat verisyövät, uudet munasarjasyövän kudosmerkkiaineet, pehmytkudossarkooma, syövän varhaiset molekyylimuutokset Lynchin oireyhtymässä ja immunoterapia saavat tutkimusrahoitusta, samoin lapsena sairastetun syövän myöhäiset vaikutukset.

Syöpäjärjestöiltä yhteensä yli kahdeksan miljoonan euron tuki tieteelle vuonna 2016

Marraskuussa Syöpäsäätiön apurahaa jaettiin 87 tutkijalle tai tutkimusryhmälle syövän perustutkimukseen, tehostuviin hoitoihin, elämänlaatuun ja syövän ehkäisyyn. Kun mukaan lasketaan vuoden 2016 matka-apurahat, yhteensä 145 tutkijaa saa tukea Syöpäsäätiöltä.

Syöpäsäätiö tukee Suomen Syöpärekisterin tutkimustyötä 1 150 000 eurolla. Summa sisältää rekisterin osana toimivan Joukkotarkastusrekisterin syöpäseulontoihin kohdistuvan tutkimuksen. Syöpärekisterin tutkimuksen avulla syövän syyt tunnetaan paremmin ja syöpään liittyviä kuolemien määrää on onnistuttu vähentämään. Suomen Syöpäinstituutin Säätiö saa tukea 300 000 euroa ja Pohjoismaiden syöpätutkimusrahasto 180 000 euroa.

Suomen Syöpäyhdistys viettää 80-vuotisjuhlavuottaan. Sen rahastoista jaettiin seitsemän apurahaa 377 500 euroa.  Apurahoista kaksi myönnettiin Suomen Syöpäyhdistyksen Potilaan polku-rahastosta tutkimushankkeille, jotka rahaston tarkoituksen mukaisesti edistävät tutkimuksiin ja hoitoihin pääsyä syöpätaudeissa. Yhdistyksen apurahoituksella etsitään mm. uutta suolistosyövän strategiaa Suomeen.

Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestöistä suurin apurahapotti jaettiin tänä vuonna Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä 65-vuotisjuhlan kunniaksi, 250 000 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen apurahasumma on 185 000 euroa ja Pohjanmaan Syöpäyhdistys tukee Vaasan keskussairaalan onkologisen yksikön tutkimustyötä 30 000 eurolla. Muissa yhdistyksissä jaetaan pienempiä summia.

Kun lasketaan yhteen Syöpäsäätiön apurahat, muu tuki tieteelle sekä Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen tuki, nousee Syöpäjärjestöjen tuki tieteelle yli kahdeksan miljoonan euron.

Syöpäjärjestöjen apurahat löytyvät täältä: www.syopasaatio.fi/miten-lahjoitukset-auttavat/myonnetyt-apurahat/ 

 

Syöpäsäätiö on tärkein yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Syöpäsäätiö toimii kokonaan lahjoitusvaroin. Tunnetuin keräys on vuosittain lokakuussa järjestettävä Roosa nauha -kampanja. Parhaillaan on menossa miesten eturauhasen syövän ja kivessyövän tutkimusvaroja kartuttava Movember-kampanja. Syöpäsäätiön työtä voi tukea monella tavalla, muun muassa ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi tai lahjoittamalla kertasumman säätiölle.

Syöpäsäätiön marraskuussa 2016 myöntämät apurahat 5 518 400, 87 kpl

Syöpäsäätiön aiemmin 2016 jakamat matka-apurahat 68 550, 58 kpl

Syöpäsäätiön muu tieteen tuki: Suomen Syöpärekisteri  1 150 000

Syöpäsäätiön muu tieteen tuki: Suomen Syöpäinstituutin Säätiö 300 000

Syöpäsäätiön muu tieteen tuki: Pohjoismainen syöpäunioni NCU 180 000

Suomen Syöpäyhdistyksen rahastot: 377 500, 7 kpl

Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyhdistykset: Pirkanmaa 250 000, Lounais-Suomi 185 000, Pohjanmaa 30 000 ja muilla pienempiä summia.

Lisätietoja antavat:

Syöpäsäätiön ja Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Sakari Karjalainen, 040 081 8910, sakari.karjalainen@cancer.fi

Syöpäsäätiön ja Suomen Syöpäyhdistyksen viestintä- ja ennakointijohtaja Satu Lipponen, 050 563 4558 (klo 11.30 jälkeen), satu.lipponen@cancer.fi  ja tiedotus@cancer.fi

Akatemiaprofessori Lauri Aaltonen, 02 941 25595, lauri.aaltonen@helsinki.fi

Akatemiaprofessori Johanna Ivaska, 040 502 0812 (15.30 asti) johanna.ivaska@utu.fi

Tutkimusprofessori Satu Mustjoki, 09 4717 1898 (9-11.30 ja 14.30-15.00), satu.mustjoki@helsinki.fi

Taloudesta lisätietoja antaa Syöpäsäätiön ja Suomen Syöpäyhdistyksen talous- ja hallintojohtaja Raija Stjernvall, 040 589 2855, raija.stjernvall@cancer.fi