– Vaikka syöpien määrä lisääntyy, kehittynyt hoito ja varhainen toteaminen pitävät syövän kustannukset aisoissa. Tämä tarkoittaa, että Suomen talouden pitää kestää jokaisen sairastuneen hoitaminen ajoissa ja laadukkaasti. Vaikka syöpätapauksia on väestön vanhenemisen vuoksi yhä enemmän, myös yhä useampi sairastuneista paranee, Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen toteaa.

Tutkijoille, päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille Syövän kustannukset -sovellus tarjoaa esimerkiksi diagnoosi- ja maakuntakohtaiset tarkastelumahdollisuudet syövän kustannuksista. Se purkaa ne muun muassa erikoissairaanhoidon, lääkkeiden, kuntoutuksen, matkojen ja sairauspäivärahojen osuuksiin.

– Suomi on ensimmäinen maa, jossa syövän kokonaiskustannukset ja hoidon tulokset julkaistaan vuosittain koko maasta. Tätä tulisi laajentaa muihin potilasryhmiin ja koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kertoo palvelun tuottaneen Nordic Healthcare Groupin tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä.

Sovellus on hyvä esimerkki siitä, että suomalaisista terveydenhuollon rekistereistä tällainen tieto on mahdollista koota. Se auttaa suunnittelemaan syövän hoidon järjestelyjä nyky-Suomessa, jossa syöpien määrän ennustetaan kasvavan 43 000 tapaukseen vuonna 2030. Kokonaiskustannuksissa huomioidaan sekä suorat hoidon kustannukset että epäsuorat kustannukset, kuten sairauspäivärahat ja työkyvyttömyyseläkkeet. Tätä varten kerätään suorite- ja kustannustiedot THL:n ja Kelan rekistereistä. Syöpärekisteristä saadaan tiedot syöpäkuolleisuudesta, 5-vuotiselossaluvuista ja uusien tautitapausten määristä.

Kustannusvaikuttavuus kaikkien sote-palvelujen kehittämiseen

Sote-palveluiden vaikuttavuutta on mielekästä seurata asiakas- tai potilasryhmätasolla: miten asiakkaan tai potilaan toimintakyky tai terveydentila muuttui ja mitkä olivat kokonaiskustannukset. Näin voidaan arvioida, tulevatko palveluihin käytetyt resurssit kohdennettua asiakkaita hyödyttävällä tavalla.

Nyt näin voidaan tehdä syövän osalta: Suomen Syöpärekisterin tilastoista saadaan ajantasaisesti elossaoloennustetta ja kuolleisuutta koskevat luvut, ja Syöpäsäätiö julkaisee samassa yhteydessä tilastot syövän aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Tulevaisuudessa tavoitteena on saada lisättyä myös muita potilaille oleellisia vaikuttavuusmittareita (esim. muutokset elämänlaadussa).

– Tieto kustannusten kehityksestä suhteessa uusien syöpäpotilaiden määrään ja syövän hoidon tuloksiin on tärkeä, jotta voimme jatkossakin turvata parhaan mahdollisen hoidon potilaille. Kun tunnistamme, mitkä tekijät lisäävät kustannuksia, voimme niihin myös vaikuttaa hoidon laatua vaarantamatta, Karjalainen toteaa.

Syövän kustannukset laskeneet suhteessa uusien potilaiden määrään

Julkistettu sovellus pohjautuu kahteen tutkimukseen, jotka on julkaistu vuosina 2017 ja 2018*. LähiTapiolan ja Syöpäsäätiön rahoittamalla tutkimuksella selvitettiin, miten syövän aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa viime vuosikymmeninä kehittyneet, ja mitä hoitoon käytetyillä panoksilla on saatu aikaiseksi.

Tulos oli yllättävä: syövän kustannukset eivät olleet juurikaan kasvaneet Suomessa 2010-luvulla; ne olivat jopa laskeneet suhteessa uusien potilaiden määrään.Syövän aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat Suomessa vuonna 2014 noin 927 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 780 miljoonaa euroa. Nopeimmin kasvaneet kustannuserät olivat avokäynnit (8 % vuodessa) sekä erityiskorvatut lääkkeet (6 % vuodessa). Merkittävä kustannuksiin vaikuttava muutos on ollut hoidon siirtyminen vuodeosastopainotteisesta polikliiniseen hoitoon sekä työkyvyttömyyden väheneminen.

Suomen rekisterit erinomainen pohja vaikuttavuuden seurannalle

Suomessa on poikkeuksellisen hyvät kansalliset väestötason rekisterit, jotka mahdollistavat kustannusvaikuttavuuden seurannan eri sairausryhmissä. Tämä on kansainvälisesti lähes ainutlaatuista – Pohjoismaita lukuun ottamatta muissa maissa on vaikeaa tai lähes mahdotonta saada kokonaiskustannuksia kaikkien palveluiden ja kaikkien potilaiden osalta.

Pohjoismainen Syöpäunioni (Nordic Cancer Union) myönsi lokakuussa 2018 rahoituksen 2019 alkavaan kaksivuotiseen tutkimukseen, jossa selvitetään syövänhoidon kustannusten kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä myös muissa Pohjoismaissa. Tutkimus käynnistetään Syöpäsäätiön ja Nordic Healthcare Groupin aloitteesta ja johdolla.

Syöpäsäätiö rahoittaa kliinisen ja perustutkimuksen rinnalla Suomen Syöpärekisterin epidemiologista ja tilastollista tutkimusta, jonka pohjalta maamme syövän hoitoa kehitetään. Lahjoitusvaroilla toimiva Syöpäsäätiö on keskeisin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja. Valtion tuki terveyden tutkimukseen yliopistosairaaloissa on laskenut 72 prosenttia 16 vuodessa. 70-vuotiaalla säätiöllä on ollut merkittävä rooli maamme syövän hoidon ja varhaisen toteamisen kehittämisessä tutkimuksen pohjalta.

*Torkki P, Leskelä R-L, Linna M, Mäklin H, Mecklin J-P, Bono P, Kataja V and Karjalainen S. Cancer costs and outcomes in the Finnish population 2004-2014. Acta Oncologica 2017; http://dx.doi.org/10.1080/0284186X.2017.1343495

Torkki P, Leskelä R-L, Linna M, Mäklin H, Mecklin J-P, Bono P, Kataja V and Karjalainen S. Cancer costs and outcomes for common cancer sites in the Finnish population between 2009–2014. Acta Oncologica 2018; http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/0284186X.2018.1438656

Syövän kustannukset -sovellus

Tutkimus syövän hoidon kustannuksista vuodelta 2017

Syöpäsäätiö
Pääsihteeri Sakari Karjalainen, puh. 0400 818 910, sakari.karjalainen@cancer.fi
Viestintä- ja varainhankintajohtaja Helena Hulkko, puh. 050 582 2211, helena.hulkko@cancer.fi

Nordic Healthcare Group
Tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, puh. 050 4100 737, riikka-leena.leskela@nhg.fi