Juuri Acta Oncologica -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ”Impact of Parental Socioeconomic Factors on Childhood Cancer Mortality in Finland: A Population-Based Registry Study” havaittiin, että jos vanhemmat kuuluivat ylimpään tuloluokkaan, lapsilla oli noin 30 prosenttia pienempi riski kuolla syöpään kuin alimmassa tuloluokassa olevien vanhempien lapsilla. Myös korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kuolivat harvemmin syöpään kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lapset. Erot koulutuksen vaikutuksessa näkyivät selkeämmin 2000-luvulla syöpädiagnoosin saaneilla. Vanhempien työllisyystilanteella, äidin iällä, sisarusten lukumäärällä tai vanhempien yhdessä asumisella ei itsenäisinä tekijöinä näyttänyt olevan vaikutusta syöpäkuolleisuuteen.

Useissa aiemmissa suomalaisissa ja muissa länsimaissa tehdyissä tutkimuksissa on kuvattu terveyseroja sosioekonomiseen asemaan liittyen myös lapsilla. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vähemmän koulutetuilla voi olla alhaisempi terveydenlukutaito, mikä tarkoittaa kykyä vastaanottaa ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa.

”Lapsen syöpädiagnoosi on perheelle aina valtavan iso järkytys ja varsinkin alkuvaiheessa uutta tietoa tulee paljon. On ymmärrettävää, ettei kaikkea pysty heti sisäistämään”, sanoo väitöskirjatutkija ja lastentauteihin erikoistuva lääkäri Anniina Tolkkinen Suomen Syöpärekisteristä.

Suomessa kaikki syöpää sairastavat lapset saavat samat hoidot yliopistosairaaloisssa, eikä itse hoidoista koidu perheille juuri mitään kustannuksia.  Taloudellista kuormitusta perheille aiheuttaa kuitenkin, se että toinen vanhemmista jää yleensä kotiin hoitamaan sairasta lasta.

”Pienituloisilla perheillä tulojen pieneneminen voi vaikuttaa arkeen vielä hyvätuloisiakin enemmän ja siten aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta perheelle”, Tolkkinen miettii.

Lasten syövän elossaololuvut ovat Suomessa kansainvälistä kärkitasoa. Lasten yleisimmän syöpätaudin, akuutin lymfaattisen leukemian, viiden vuoden elossaololuku on tuoreen CONCORD-3 tutkimuksen mukaan Suomessa Euroopan toiseksi korkein. Myös perheiden psykososiaaliseen tukeen panostetaan muun muassa yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian kanssa.

”Tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että jatkossa tarvitaan vielä lisää resursseja ja yhteistyötä eri alojen ja toimijoiden kanssa, jotta erot sosioekonomisten ryhmien välillä saataisiin kaventumaan”, Tolkkinen lisää.

Tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus haastaa kaikki alan toimijat pohtimaan eri sosioekonomisten ryhmien terveydenhuollon tarpeita ja kustannuksia, sekä välineitä terveyspalvelujen kohdentamisen parantamiseksi.

Lisää tutkimusta tarvitaan myös selvittämään syitä kuolleisuuserojen taustalla.

”Syöpäsäätiö myöntää taloudellista tukea perheille, joissa lapsi sairastaa syöpää. Säätiön on jatkotutkimuksen pohjalta on mietittävä myös muita keinoja tukea perheitä hoitopolun varrella”, toteaa Syöpäsäätiön pääsihteeri Sakari Karjalainen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutusta alle 20-vuotiaana syöpädiagnoosin saaneiden lasten ja nuorten kuolleisuuteen viiden vuoden sisällä diagnoosista. Potilasaineisto käsitti 4437 Suomessa vuosina 1990 – 2009 syöpädiagnoosin saanutta lasta ja nuorta. Tutkimus tehtiin rekisteriaineistolla ja tiedot potilaista ja vanhemmista saatiin Suomen Syöpärekisteristä, Väestörekisteristä ja Tilastokeskukselta.

Tutkimusta on rahoittanut Syöpäsäätiö, joka on Suomen suurin yksityinen syöpätutkimuksen rahoittaja.

Lisätietoja tutkimuksesta ja  julkaisukopiot antaa tutkijalääkäri Anniina Tolkkinen, anniina.tolkkinen@cancer.fi ja puh. 050 5167313