Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan johtama tutkimushanke on vuosia kehittänyt aggressiiviseen aivosyöpään, glioblastoomaan, hoitoa, joka tehostaisi samalla kehon omaa immuunipuolustusta tuhoamaan jäljelle jääneet syöpäsolut.

Tutkimus saa rahoitusta myös Syöpäsäätiöltä.

Maailmalla on tällä hetkellä vain muutama tutkimusryhmä, jotka ovat näin pitkällä ihmissoluilla tehtävässä aivokasvaintutkimuksessa.

Korkeatasoista tutkimusta tarvitaan, koska pahanlaatuisen aivokasvaimen ennuste on huono. Aivokasvain pyritään aina poistamaan kirurgisesti, mikäli se suinkin on mahdollista. Operaatiossa ei kuitenkaan yleensä kyetä poistamaan kaikkia pahalaatuisia soluja aivokudoksesta. Tämän seurauksena syöpäkasvain uusiutuu yleensä hyvin nopeasti. Sairastuneet elävät keskimäärin vuoden taudin toteamisen jälkeen.

Ylä-Herttualan ryhmän geenihoito toteutetaan yhden hoitokerran taktiikalla.

Se on potilaan elämänlaadun kannalta erittäin merkittävää. Hoitogeeni viedään aivokudokseen pieninä injektioina geeninkuljettimella aivosyöpäleikkauksen yhteydessä.

Tutkimuksissa geenihoito pidensi noin puolella potilaiden elinaikaa. Hoito kohensi myös elämänlaatua ensimmäisen vuoden aikana merkittävästi verrattuna perinteisiin solunsalpaajahoitoihin. Geenilääkkeellä ei ole vielä viranomaishyväksyntää.

Tulosten takana monen huippuammattilaisen vuosikymmenten työ

Ylä-Herttualan ryhmässä työskentelee noin viisikymmentä tutkijaa, joista osa keskittyy aivosyöpään ja osa kehittää geenisiirtoteknologiaa. Kuopion yliopistolla on aina ollut vahva geeniteknologian perinne molekyylibiologian ja DNA-teknologian koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Ylä-Herttuala mainitsee myös yhteistyön Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kanssa menestystekijänä. – Ainakin puolet tutkimuksemme menestyksestä on KYSin ansiota.

Hän itse oli jo vuonna 1995 sairaalassa johtamassa Pohjoismaiden ensimmäistä geeninsiirtoa pahanlaatuiseen aivokasvaimeen.

– Olemme tehneet tätä pitkään. Emme vain siirrä viruksia soluihin, vaan viemme niitä eläimiin ja ihmisiin. Geenihoitojen tutkimuksessa tarvitaan siksi lääkäreitä, ja solu- ja molekyylibiologeja, jotka tutkivat potilaita, tarttuvat pipettiin ja hiireen. Uusimpiin hoitoteknologioihin perustuvia hoitoja ei voi oikein antaa potilaille, jos ei ole itse ollut tutkimassa ja näkemässä niiden vaikutuksia.

Syöpäsäätiön apurahalla tehoa geenihoitoon

Geenitutkimuksen huippuihin kuuluva Ylä-Herttuala kertoo oppivansa joka päivä uutta ihmisestä, biologiasta, luonnosta, fysiologiasta ja sairauksista.

– Syövästä paraneminen on aina lääkehoidon lisäksi myös ihmisen oman immuunipuolustuksen vaikutusta. Soluvälitteisen immuunivasteen luominen on keskeinen ase vieraita syöpäsoluja kohtaan.

Syöpäsäätiö myönsi tutkimukselle vuonna 2018 450 000 euron suurapurahan. Apurahan tuella tutkimusryhmä lisää geenihoitoon tärkeän puuttuvan palasen, elimistön oman puolustusmekanismin hyödyntämisen. Kolmivuotinen rahoitus mahdollistaa riittävän pitkäaikaisten seurantatutkimusten tekemisen sekä aikaa vievien ja haasteellisten syöpäkudokselle tyypillisten proteiinien tunnistuksen.

– Ilman Syöpäsäätiön tukea haastavat, uusien hoitomuotojen kehittämis- ja testausprojektit olisivat käytännössä mahdottomia suorittaa”, Ylä-Herttuala toteaa.

Ylä-Herttualan ryhmä tutkii kehittämäänsä geenihoitoa aivosyövän lisäksi myös munasarja- ja virtsarakkosyövässä.

Teksti: Vuokko Maria Nummi
Kuvassa: Itä-Suomen yliopiston tutkijat Seppo Ylä-Herttuala ja Venla Olsson.

Löydä oma tapasi auttaa:

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi >>

Tee yrityslahjoitus >>

Tee kertalahjoitus >>