Munasarjasyövän uusi hoito voi tehota myös muihin syöpiin
Roosa nauha -keräyksen ansiosta on aloitettu ainutlaatuinen tutkimus munasarjasyövän lääkehoidon kehittämiseksi.
Suomen Akatemian TERVA-hankkeeseen kuuluvassa tutkimuksessa syöpäsolua tarkastellaan ensi kertaa samanaikaisesti aineenvaihdunnan, lääkeaineiden, kromosomien ja data-analytiikan näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää yksilöittäin vaihteleviin solumekanismeihin perustuva hoitomalli. Syöpäsäätiö tukee innovatiivista hanketta miljoonalla eurolla.
Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori, molekyylibiologi Liisa Kauppi pitää mahdollisena, että tulevaisuuden syöpähoitoja voidaan tehostaa esimerkiksi diabeteksen tai korkean kolesterolin hoitoon kehitetyillä lääkkeillä.
”Tavoitteenamme on luoda molekyylimittauksiin perustuva malli, jonka avulla kullekin potilaalle suunnitellaan juuri hänen syöpäsoluihinsa vaikuttava hoito.”
Erilaiset aineenvaihduntasairauksiin kehitetyt lääkkeet voivat auttaa tuhoamaan syöpäsoluja, kun tiedämme, miten mikäkin lääkitys on kohdennettava. Samalla päästään todennäköisesti nykyistä paremmin siedettäviin hoitoihin, mikä puolestaan tarkoittaa ikävien sivuvaikutusten vähenemistä ja elämänlaadun kohentumista.
Kauppi painottaa tutkimushankkeen kustannustehokkuutta ja laajaa vaikuttavuutta. Hän vertaa miljoonan euron satsausta ja olemassaolevien lääkkeiden uusia käyttökohteita tutkimusasetelmaan, jossa oltaisiin kehittämässä uutta lääkettä moninkertaisesti isommalla rahasummalla.
̶ Pelkästään Euroopassa kymmenettuhannet naiset saavat munasarjasyöpädiagnoosin joka vuosi. Ja koska solumuutokset ovat samantyyppisiä monissa hormoniperäisissä syövissä, tutkimustuloksiamme voidaan aikanaan soveltaa myös esimerkiksi rintasyövän ja eturauhassyövän hoitoihin.
Kaupin mukaan Helsingin Biomedicumissa tehdään nyt ainutlaatuista tutkimusta, jossa syöpäsolua tutkitaan samanaikaisesti kolmesta eri näkökulmasta. Hän itse keskittyy solujen dna:n korjausmekanismeihin.
Aineenvaihduntaa tutkii solujen mitokondrioihin erikoistunut dosentti Eija Pirinen, ja lääkeasiantuntijana toimii farmakogenetiikan professori Mikko Niemi. Aineiston data-analytiikasta ja mallinnuksesta vastaa systeemibiologian professori Sampsa Hautaniemi.
Ja jotta tutkimus etenee tavoitteellisesti, tarvitaan myös solunäytteitä. Niistä vastaa Turun yliopistollisen sairaalan gynekologisen syövänhoidon vastuualuejohtaja, dosentti Sakari Hietanen.
̶ Tavoitteenamme on saada sata solunäytettä vuodessa. Toivottavasti munasarjasyöpäleikkauspotilaat suhtautuvat myönteisesti tutkimushankkeeseemme, ja antavat luvan näytteiden toimittamiseen, Kauppi kannustaa.