Syöpärekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila sanoo, että Suomessa tuhlataan resursseja papa-kokeisiin, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Suomessa on torjuttu kohdunkaulan syöpää valtakunnallisilla seulonnoilla jo 1960-luvulta alkaen. Seulontaan kutsutaan 30‒64-vuotiaat naiset viiden vuoden välein, joissakin kunnissa myös 25- ja 65-vuotiaat. Lisäksi papa-testejä otetaan alle 30-vuotiailta naisilta muun muassa äitiysneuvoloissa ja terveyskeskuksissa.

”Tällä hetkellä resursseja käytetään varsin runsaasti testeihin, seurantoihin ja hoitoihin, jotka eivät ehkäise sairastumisia vaan päinvastoin aiheuttavat haittaa ja turhia kustannuksia”, toteaa tutkimusjohtaja Ahti Anttila Suomen Syöpärekisteristä.

Syöpärekisteri toteuttaa vuonna 2017 kyselyn, jossa kartoitetaan 18–35-vuotiaiden naisten ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä papa-testauksesta. Tavoitteena on päästä eroon päällekkäisistä papa-testeistä.

”Selvitämme asenteita, tietämystä ja mielipiteitä, jotta voimme ratkaista, miten turhista toimenpiteistä päästään eroon.”

Nuoria ei kannata seuloa

Vaikuttavuustutkimusten mukaan papa-testi ei vähennä esimerkiksi alle 25-vuotiaiden naisten kohdunkaulan syöpiä.

”Seulonnan ehkäisevä vaikutus syntyy pääasiassa yli 35-vuotiaassa väestössä. Suomessa tätä ei vielä mielletä riittävän hyvin”, Anttila kertoo.

Anttilan mukaan nuorilta naisilta löydetään suhteellisen paljon poikkeavia löydöksiä, mutta niistä suurin osa paranee itsestään.

”Terveydenhuoltohenkilöstön tulee tuntea taudin luonnollinen kulku, jotta he pystyvät suuntaamaan toimensa ja kertomaan seulonnoista naisille luotettavasti.”

Neljä viidestä ehkäistään

Kohdunkaulan syövän esiasteiden jäljittäminen on nyt rönsyillyt eri puolille terveydenhoitojärjestelmää. Se voi aiheuttaa vääränlaista turvallisuuden tunnetta.

Jos naiselta on äskettäin otettu papa-näyte oman gynekologin tai terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, hän voi ajatella, ettei hänen tarvitse osallistua valtakunnalliseen seulontaan.

Seulontaan kannattaa osallistua kuitenkin aina, kun kutsu tulee.

”Laboratorioiden ja terveydenhuollon toimijoiden välillä on eroja, ja toistaiseksi ainoastaan seulontaohjelmassa toimivien laatua valvotaan systemaattisesti”, Anttila perustelee.

Anttila muistuttaa, että seulontaan osallistuminen on suurin yksittäinen kohdunkaulan syövän riskiä pienentävä tekijä. Valtakunnallisen ohjelman ansiosta neljä viidestä sairastumisesta pystytään Suomessa ehkäisemään.

Seulonnan tarve ei katoa

Tällä hetkellä joukkotarkastuksiin osallistuu alle 70 prosenttia kohderyhmästä. Anttilan mukaan osuutta on mahdollista nostaa vähintään 85 prosenttiin, jos tehostetaan kutsukäytäntöjä. Sekin vaikuttaa osallistumiseen, jos henkilökohtainen näytteenottoaika on merkitty valmiiksi seulontakutsuun.

”Osassa maata näin tehdäänkin, mutta monilla paikkakunnilla naisen on itse huolehdittava ajanvarauksesta, eikä osallistumattomille lähetetä uusintakutsuja.”

Tutkimusjohtaja Ahti Anttila korostaa, että jatkossakin kohdunkaulan syöpää torjutaan tehokkaimmin oikein kohdistetuilla valtakunnallisilla seulonnoilla. Seulonnan tarve ei katoa mihinkään, vaikka vuonna 2013 aloitettu HPV-rokotusohjelma vähentää tulevaisuudessa nuorten papa-testien tarvetta.

Teksti: Paula Launonen
Kuva: Eeva Anundi

Dosentti Ahti Anttilan tutkimusryhmä sai vuonna 2016 Syöpäsäätiön 70 000 euron apurahan tutkimukseensa Nuorten naisten ja hoitohenkilökunnan asenteet ja käsitykset kohdunkaulan syövän joukkoseulonnan ja sen ulkopuolisen papa-testauksen hyödyistä ja haitoista.