Osa eturauhasen syövistä on kilttejä ja osa äkäisiä. Asiaa mutkistaa se, että joka toisen eturauhassyövän etenemistä on vaikea ennustaa.

Eturauhasen syövän diagnostiikka pitää saada nykyistä tarkemmaksi. Sitä varten patologi, dosentti Tuomas Mirtti haluaa saada tarkimman mahdollisen tiedon magneettikuvasta ja diagnostisista biopsioista. Mirtti kehittää tutkimusryhmänsä kanssa eturauhassyövän diagnostiikkaa.

”Kehitämme muun muassa laatutyökalua, jolla magneettikuvaa ja kudosnäytteitä voitaisiin käyttää nykyistä tarkemmin diagnostiikassa yhdessä”, Mirtti kertoo.

Eturauhasen syöpä on yleinen, mutta onneksi harvoin kuolemanvaarallinen tauti. Muutama prosentti potilaista kuolee siihen viiden vuoden sisällä diagnoosista.

Suhteellisen hyväennusteisen syövän tutkiminen toistuvilla kudosnäytteillä voi aiheuttaa enemmän kiusaa kuin hyötyä – tai jopa ylihoitoa. Vaarattomimpia tautimuotoja ei kannata hoitaa, koska kaikilla hoidoilla on omat haittansa. Leikkaus, sädehoito ja hormonaalinen hoito voivat aiheuttaa muun muassa erektio- ja virtsanpidätysongelmia.

Mahdollisimman vähän näytteitä

Kun mieheltä epäillään eturauhasen syöpää, häneltä otetaan kudosneulanäytteitä eli biopsioita. Patologi tutkii näytteet ja määrittelee niiden perusteella syövän erilaistumisasteen, jonka mukaan hoito määräytyy.

Tällä hetkellä noin 50–60 prosenttia potilaista on sellaisia, joiden syöpä ei ole selkeästi kiltti eikä aggressiivinen.

”Osaa heistä todennäköisesti ylihoidetaan”, Mirtti toteaa.

Suurin osa eturauhasen syövistä etenee hitaasti. Tällaista syöpää voidaan hoitaa myös pelkällä seurannalla, jossa käytetään magneettikuvauksia ja kudosnäytteitä. Magneettikuvaus on kuitenkin kallis tutkimus ja kudosnäytteen ottamisesta voi olla potilaalle haittaa. Siksi kumpaakaan ei ole hyvä tehdä turhaan.

Magneettikuvia otetaan eturauhassyövän diagnostiikassa nykyisin Hyksissä noin 1 500 joka vuosi. Kudosneulanäytteiden ottoon liittyy jonkin verran lisääntynyt tulehdusriski.

”Olisi hyvä, ettei toistuvia kudosnäytteitä tarvitsisi ottaa yhtä usein kuin nyt. Joillakin potilailla niistä voitaisiin luopua ehkä kokonaan”, Mirtti sanoo.

Kudossiru nopeuttaa

Dosentti Tuomas Mirtin tutkimusryhmä on tutkinut 380 eturauhassyövän takia hoidetun miehen kudosnäytteitä ja kudosmerkkiaineita sekä verrannut niitä magneettikuviin.

”Se on ollut samalla magneettikuvauksen laadun varmistamista. Olemme nähneet, kuinka tarkka tutkimus magneettikuvaus on.”

Tutkijoiden tavoitteena on löytää kudosmerkkiaineita, jotka liittyvät syövän etenemiseen. Kudosmerkkiaineet ovat tärkeitä, sillä yleensä aggressiivisesti kasvavat syöpäsolut tuottavat niitä.

Perinteisesti kudosmerkkiaineita on tutkittu värjäämällä kokonaisia kudosleikkeitä ja tutkimalla niitä. Nyt Mirtti työstää tutkimusryhmänsä kanssa kudossirua, jolla on mahdollista tutkia useita kymmeniä kudosmerkkiaineita kerralla.

”Sen avulla pystytään tutkimaan isoja aineistoja nopeammin ja helpommin.”

Tutkijat ovat jo saaneet selville, että PTEN-kasvurajoitegeenin puuttuminen biopsioissa johtaa syövän nopeahkoon etenemiseen. Samanlaisia tuloksia on saatu kansainvälisissä tutkimuksissa.

Suomessa on hyvä

Suomalaisen syöpätutkimuksen ehdottomia etuja ovat Tuomas Mirtin mielestä hyvät rekisteriaineistot sekä potilaiden myötämielisinen suhtautuminen tutkimukseen.

”Suomessa on hyvät mahdollisuudet tehdä kliinistä tutkimusta.”

On arvokasta, että lääkäri kohtaa potilaat diagnoosivaiheesta sekä hoidon ja seurannan aikana pitkälti samassa paikassa. Sen ansiosta tietoja on helppo kerätä.

Teksti: Emmi Oksanen
Kuva: Eeva Anundi

Dosentti Tuomas Mirtin tutkimusryhmä sai vuonna 2016 Syöpäsäätiöltä 59 000 euron kaksivuotisen apurahan tutkimukseensa eturauhassyövän täsmädiagnostiikasta.

Lue täältä lisää tutkijoistamme ja siitä, millaista tutkimusta lahjoitusvaroilla tehdään!