Kliininen tutkimus

Yksilöllisyys on avain parempaan taudin hoitoon

Kaikkien potilaiden hoidon kehittyminen saa alkunsa pitkäjänteisestä tutkimustyöstä, eli siitä, että ymmärretään tautia paremmin. Lähes jokaisen potilaan tautiin pitäisi löytää yksilöllinen hoito ja se on vuosikausien ellei vuosikymmenien prosessi.

Ylilääkäri, kliinisen hematologian professori Kimmo Porkka sanoo, että juuri yksilöllinen hoito on avain siihen, että voimme hoitaa syöpätauteja paremmin. Apurahoilla on keskeinen merkitys, koska sairaaloilla tai yliopistoilla ei ole riittävästi tutkijavirkoja.

”Syöpäsäätiön suurapuraha on ollut täysin ratkaiseva. Tarvitaan isoja apurahoja, jotta pitkäjänteinen keskittyminen tutkimukseen on mahdollista riittävin resurssein”.

Tilanne on erityisen haastava kliinisillä tutkijoilla, koska he kilpailevat usein perustutkimusta tekevien ammattitutkijoiden kanssa samoista apurahoista. Pärjätäkseen tänä päivänä Porkan mukaan tutkimuksen tulee olla kansainvälistä kärkeä eli siihen on panostettava koko ajan enemmän ja pyrittävä jatkuvasti parempaan.

Porkka tutkii itse yhtä syövän osa-aluetta, veritauteja ja niistä akuutteja leukemioita. Verisyöpiin pyritään löytämään jokaiselle yksilöllistetty hoito, koska lähes jokaisen potilaan tauti on syntymekanismiltaan erilainen.

Leukemian hoito on edistynyt hyvin lapsilla, mutta hitaammin aikuisilla. Melkein kaikkien lasten akuutti leukemiamuoto ALL paranee. Sen sijaan aikuisten kohdalla leukemioiden hoito on edelleen suuri haaste ja merkittävä osa potilaista menehtyy tautiinsa.

”Aikuisten yleisimmän akuutin leukemian, AML:n, hoito menee tuskastuttavan hitaasti eteenpäin. Katto on tullut vastaan nykyhoidoissa eli ei-kohdennetuissa suuriannoksisissa solunsalpaajahoidossa ja kantasolujensiirrossa, koska haittavaikutusten vuoksi hoidon intensiteettiä ei enää voida kasvattaa. Meidän olisi löydettävä parempia ja taudin syyhyn perustuvia hoitoja, jotta jokainen potilas saisi omanlaisensa yksilöllisen hoidon”, Porkka huomauttaa.

Nykyään noin kolmannes AML-leukemiaa parantuu taudistaan. Vielä 1970-luvulla oli tilanne, jossa käytännössä kukaan ei selvinnyt. Siitä tilanne on parantunut lähinnä kehittyneiden tukihoitojen avulla. Vasta viimeisen muutaman vuoden aikana on saatu käyttöön täsmällisempiä leukemiahoitoja, jotka kuitenkin tällä hetkellä soveltuvat vain pienelle osalle potilaista.

Yksilöllistetty hoito on tässä juuri se avain, jotta tutkimuslöydökset saadaan nopeasti hoitoihin

Tutkimus ja käytäntö yhä lähempänä toisiaan

Kimmo Porkka pitää parhaana työssään sairauksien perusmekanismien tutkimista. Tutkimustyö ja käytäntö ovat lähellä toisiaan erityisesti veritaudeissa ja leukemian tutkimuksessa. Se on juuri se kiinnostava puoli: veritaudeissa tutkimuksen ja käytännön hoitotyön yhdistäminen on helpompaa ja tutkimustuloksia saadaan nopeammin hoitokäytännöiksi.

”Välimatka perustutkimuksesta sairaalaan ja uusin hoitoihin on lyhentynyt mutta yhä enemmän tarvittaisiin tutkijoiden ja lääkäreiden saumatonta tiimityötä. Yksilöllistetty hoito on tässä juuri se avain, jotta tutkimuslöydökset saadaan nopeasti hoitoihin ja jokaiselle potilaalle voidaan räätälöidä parhaiten tehoava lääkitys”.

Porkka arvioi, että yhteistyö voisi olla vielä nykyistäkin hedelmällisempää perustutkimuksen ja klinikan välillä. Näin perustutkijoiden ideoita voitaisiin testata heti tuoreeltaan klinikassa ja kaventaa kuilua tutkimuksen ja käytännön hoitojen välillä.

”Kaikkein parasta työssäni on uusien asioiden löytäminen: kun näitä uusia kokonaisuuksia sovelletaan käytännön työssä. Se on myös hyvää, että saan tehdä töitä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työ on hyvin sosiaalista luonteeltaan”.

Teksti Mirja Karlsson

Kuva Terri Vuorinen