Tutkimusmatkalla

Syöpäsäätiö perustettiin 70 vuotta sitten. Sen jälkeen Suomi on noussut syöpätutkimuksen ja syövänhoidon kärkimaihin. Tehtävää kuitenkin riittää edelleen. Tutustu 70 vuoden matkaamme täällä.

Lähtö yhteiselle tutkimusmatkalle

Sotien runtelema Suomi oli köyhä maa. Heikoimmassa asemassa olivat sairaat. Vuonna 1948 syöpäpotilaiden asema oli kurjaakin kurjempi. Ei ollut varaa edes laboratoriotutkimuksiin.

Suomen Syöpäyhdistys oli perustettu 1936. Se oli rahapulassa, kuten muutkin, mutta tarjosi jonkin verran ilmaisia hoitoja ja kokeita. Yhdistys vuokrasi valtiolle testamentin avulla ostettua radiumia. Ne olivat ensimmäisiä syöpähoitoja maassamme.

Syöpäsäätiön perustajat halusivat, että köyhyydelle olisi tehtävä nopeasti jotain.

Hanketta valmisteltiin kirjoituksella 1947 Suomen Kuvalehdessä. Siinä vaadittiin ripeää syöväntorjuntaa. Seuraavana vuonna perustettiin Syöpäsäätiö.

Syöpäsäätiön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aino-Kaisa Mecklin, jonka puoliso oli menehtynyt syöpään. Kalevala Koru Oy:n toimitusjohtaja oli kiireinen, mutta hyväntekeväisyys oli hänelle sydämen asia.

Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö yhdistivät alun kyräilyn jälkeen rivinsä. Tähän kummankin osapuolen taivutti filosofian maisteri Niilo Voipio, jolla oli legendaarinen maine varainhankkijana. Vähävarainen yhdistys ja säätiö nappasivat pääsihteerikseen kultasormen, joka asetti oman ehdon: ei riitelyä.

Yhteinen haave, oma klinikka Sairaskoti Radium, nousi Helsinkiin 1951. Se tarjosi uudenaikaisimmat sädehoidot.

Voipio järjesti näyttäviä varainhankintakampanjoita, pääsi vallan kamareihin ja täytti siten värvääjiensä odotukset.

Lahjoittaja poliittisen vallan huipulta

Tutkimusrahoituksen vähyys kirvelsi suomalaisia, varsinkin kun Suomea vertasi vauraampiin Pohjoismaihin Tanskaan ja Ruotsiin.

Vuonna 1950 Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö lahjoittivat presidentti J. K. Paasikiven nimeä kantavaan rahastoon yhteisesti miljoona markkaa presidentin 80-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Viisi vuotta myöhemmin järjestettiin rahaston kartuttamiseksi juhlakeräys, johon osallistui 300 000 kansalaista. Eduskunta lahjoitti rahastoon viisi miljoonaa markkaa.

Presidentti Paasikivi pysyi nimikkorahastonsa puheenjohtajana kuolemaansa asti. Myös rouva Alli Paasikivi oli näkyvä syöpätyön tukija. Hän oli yksi niistä julkisuuden henkilöistä, jotka esiintyivät Syöpäjärjestöjen ensimmäisessä varainhankintakampanjassa.

J.K. Paasikiven rahasto oli pitkään Syöpäsäätiön tunnetuin rahasto, josta on jaettu monia suurapurahoja. Nyt sen ohi tunnettuudessa on kivunnut Roosa nauha -rahasto.

Teksti: Satu Lipponen

Tutustu Syöpäsäätiön ja syöpätutkimuksen seitsemään vuosikymmeneen:

Saat näytön isommaksi klikkaamalla ruudun oikean alakulman nuolimerkintää.

Paytrail käyttöehdot