Lasten syöpähoito maailman kärkeä

Olli Lohi hoitaa syöpää sairastavia lapsipotilaita osastonylilääkärinä Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa. Päätyönsä ohessa Lohi tekee tutkimustyötä. Tutkimus pyrkii löytämään geenivirheet, jotka selittävät lasten akuutin leukemian eli verisyövän syntyä.

Lohen tutkimusryhmällä on yhteistyökumppaneiden kanssa käytössä menetelmiä, joita aniharva osaa maailmalla. Lopullisena päämääränä on jalostaa tieto uusiksi paremmiksi lääkehoidoiksi.

Iso osa lasten syövistä voidaan parantaa

Suomessa sairastuu joka vuosi noin 160 lasta syöpään. Tavallisimpia lasten syöpiä ovat leukemiat ja lymfoomat eli imusolmukesyövät sekä aivokasvaimet. Nykyisin neljä viidestä syöpään sairastuneesta lapsesta paranee. Lasten selviytyminen syövästä on parantunut huomattavasti hoitojen kehityksen myötä 1970-luvulta lähtien.

Olli Lohi on hoitanut pieniä potilaita lähes viidentoista vuoden ajan ja nähnyt hoitojen kehittymisen. ”Kyllä syöpään sairastunut lapsi saa Suomessa huippuhoitoa”, Lohi vakuuttaa. ”Lasten leukemiassa perinteiset hoitotulokset ovat parantuneet ja uusia täsmähoitoja on kehitetty.” Lohen mukaan hiljattain julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan hoitotulokset Suomessa ovat maailman kärkeä.

Syöpätutkimukseen panostaminen takaa parhaan hoidon  

”Syvä osaaminen syöpätaudeista kehittyy parhaiten silloin, kun itse tutkii sairautta eturintamassa”, kertoo Lohi.  Syöpätutkijat pääsevät uuteen tietoon nopeasti käsiksi, sillä tutkijat ovat maailmanlaajuisesti hyvin verkostoituneita. Myös hoidoissa hyödynnetään kansainvälisiä hoito-ohjelmia.

Lasten leukemiassa selviytymisennuste on parempi kuin aikuisten leukemiassa. Silti syöpätutkimusta on elintärkeää edistää, sillä osa lastenkin leukemioista on huonoennusteisia. Lapsilla esiintyy myös kiinteitä kasvaimia ja aivokasvaimia, joihin ei ole vielä riittävän tehokasta hoitoa. ”Joissakin syöpätaudeissa on vielä paljon tehtävää, että saadaan ennustetta ylöspäin. Myös uusiutuva syöpä on aina hankalampi hoitaa.”

Lapsuuden syöpä voi näkyä myöhemmin elämässä

Lohi nostaa esiin lasten syöpien tutkimuksessa kaksi keskeistä tutkimusaluetta. Syövän syntymekanismeja  selvittämällä etsitään uusia kohdennettuja hoitoja huonoennusteisille syöville. Tutkimuksen avulla pyritään myös minimoimaan hoitojen haittavaikutuksia.  Lapsi yleensä parantuu syövästä, mutta raskaista lääkehoidoista seuraa lapsille usein pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Lääkekuorma on kannettavana loppuelämän ajan elimistössä. Yksi keskeinen tutkimustavoite onkin kehittää yhä täsmällisempiä hoitoja, joilla olisi vähemmän haittavaikutuksia.

Haittojen minimoinnissa on koko ajan edistytty. Lohen mukaan haittavaikutuksia on saatu vähenemään, kun perinteisistä lääkkeistä on löydetty sopiva minimilääkitys. Tämä on tärkeää, sillä lääkkeet voivat aiheuttaa mm. hormonihäiriöitä, vaikuttaa hedelmällisyyteen tai haitata sydämen toimintaa kasvavalla lapsella. Lapsena sairastetulla syövällä voi olla myös monenlaisia kognitiivisia tai psyykkisiä vaikutuksia myöhemmin elämässä.

Unelmana miljoonarahoitus tutkimustyöhön

Syöpätutkimus on hidasta ja kallista puuhaa. Lohen ryhmä on saanut Syöpäsäätiöltä rahoitusta tutkimustyöhönsä. Lohen mukaan rahoitusta tutkimustyöhön on saatavilla, mutta apurahat ovat pieniä ja rahoituksen hakeminen vie paljon aikaa tutkimustyöltä. Hänen haaveenaan olisi saada tutkimukseensa pitkäjänteinen miljoonan euron rahoitus useiksi vuosiksi eteenpäin.

Lohen oma tutkimusura alkoi 1990-luvun puolivälissä, kun hän teki väitöskirjansa syövästä. Hän erikoistui lastenlääkäriksi sattuman kautta. ”Tykkään työstäni, tässä on positiivinen vire! On iso asia, että neljä viidestä sairastuneesta potilaasta voidaan parantaa. On etuoikeus tehdä työtä, jossa saa palvella ihmisiä ja jonka merkityksen näkee konkreettisesti.”

 

Paytrail käyttöehdot