Syöpäsäätiö rahoittaa yli 100 hanketta vuosittain

Syöpäsäätiön matka-apurahojen haku sulkeutui juuri ja päätökset rahoitetuista tutkijoista tehdään toukokuuhun mennessä. Moni pääsee taas säätiön tukemana osallistumaan kansainväliseen tieteelliseen kokoukseen tai tutkijatapaamiseen. Kesäkuun alussa avautuu varsinainen tutkimusrahoituksen haku, jossa jaossa on jälleen noin 7 miljoonaa euroa väitöskirjaprojekteihin ja laajempiin tutkimushankkeisiin.

Syöpäsäätiö on Suomen merkittävin yksityinen syöpätutkimuksen tukija, jonka kaikki rahoitus saadaan lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä. Menestyksellisen varainhankinnan ja lahjoittajien anteliaisuuden ansiosta rahoitusta on voitu lisätä reilusti: vuonna 2012 rahoitusta jaettiin alle 2,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 ylitettiin ensimmäisen kerran 7 miljoonan raja. Tämä on ollut merkittävä lisäpanostus kotimaiseen syöpätutkimukseen. Nykyisin säätiö rahoittaa vuosittain noin 70 tutkimushanketta ja 40 väitöskirjaprojektia.

Syöpäsäätiön rahoitusta pitävät arvossa myös tutkijat. Teimme vuonna 2018 kyselyn säätiöltä rahoitusta saaneille tutkijoille. Sen tuloksista oli luettavissa seuraavaa: säätiön rahoitus oli hyvin merkittävää useimmille vastanneista ja heidän arvionsa mukaan se kattoi noin viidenneksen kaikista tutkimuskuluista. Osuus ei ole mitätön, kun tiedämme, että syöpätutkimus on valtavan kallista. Tutkimusryhmän kustannuksia kattavat useat tahot. Rahoittamiseen osallistuu yleensä aina yliopisto tai tutkimuslaitos, ja lähes aina jokin julkinen rahoittaja, kuten Suomen Akatemia tai sosiaali- ja terveysministeriö. Rahoitusta tulee yleensä useammalta säätiöltä sekä kansainvälisiltä rahoittajilta.

Syöpäsäätiön rahoitus on kilpailtua, mutta sen saaminen ei ole likimainkaan yhtä epävarmaa kuin julkisilta rahoittajilta. Säätiön hakemuksista rahoitetaan vuosittain noin 40 prosenttia. Vastaava osuus Suomen Akatemialla on joissain rahoitusmuodoissa alle 10 prosenttia.

Syöpäsäätiö edellyttää rahoitettavilta tutkimushankkeilta aina korkeaa laatua. Laatua arvioimassa on kaksi toimikuntaa, joihin kuuluu Suomen eturivin syöpätutkijoita. Toinen toimikunta arvioi kliiniseen eli potilaaseen kohdistuvaan tutkimukseen liittyviä hakemuksia ja toisen vastuulla ovat syövän perustutkimuksen hankkeet.

Millainen tutkimus saa Syöpäsäätiöltä rahoitusta?

Säätiö seuraa aktiivisesti rahoituksen kohdentumista eri näkökulmista ja tilanne näyttää tasapainoiselta. Rahoitusta myönnetään kaikille syöpätutkimusta tekeville tutkimusorganisaatioille Suomessa suunnilleen samassa suhteessa kuin sitä haetaan.

Eri syöpätyyppien tutkimukseen kohdentuu rahoitusta tarkalleen hakemusmäärien suhteessa.  Kolmasosa rahoituksesta ohjautuu vuosittain tutkimukseen, joka tutkii syöpää yleisellä tasolla. Toinen kolmannes ohjautuu rinta- ja eturauhassyövän tutkimukseen ja loput 40 prosenttia kaikkien muiden syöpätyyppien tutkimukseen. Mielenkiintoista on, että vaihtelu on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut hyvin pientä.

Entä sitten sukupuolten välinen tasa-arvo? Biolääketieteellinen tutkimus on tasa-arvoistunut jo pitkään. Syöpäsäätiön rahoittamien hankkeiden määrissä ei ole aikoihin ollut vinoumaa miesten suuntaan. Vuoden 2018 hakemuksissa miestutkijoiden johtamia hankkeita oli 57 prosenttia ja naistutkijoiden hankkeita 43 prosenttia. Rahoitetuissa hankkeissa suhde oli täsmälleen sama.

Myönnettyjen euromäärien tarkempi tarkastelu samana vuonna kuitenkin paljastaa vanhan ja edelleen säilyneen eron sukupuolten välillä: naisten osuus myönnetyistä euroista on 37 prosenttia ja miesten 63 prosenttia. Tarkastelu paljastaa myös syyn: naiset hakevat pienempää rahoitusta kuin miehet. Naisten saama osuus kaikista myönnetyistä euroista on hyvin tarkkaan se osuus, jota he hakivat (38 prosenttia).

Syöpäsäätiö ei siis kohtele naisia rahoituspäätöksissä epätasa-arvoisesti. Arviointitoimikuntien jäsenistäkin on puolet naisia. On kuitenkin tärkeää pohtia, miksi naistutkijat ujostelevat rahoitusta hakiessaan ja joutuvat pärjäämään miehiä pienemmillä budjeteilla.

Yksiselitteistä vastausta tuskin löytyy, vaikka sellaista voidaan oikeutetusti etsiä yhteiskunnan rakenteista tai tutkimusyhteisön pitkistä miehisistä perinteistä. On  mahdollista, että kyse on väistyvästä ongelmasta: vuonna 2019 naisille myönnettiin jo 43,5 prosenttia  kaikista tutkimuseuroista.

Myönteisen kehityksen varmistamiseksi haluan kannustaa naisia laatimaan vielä kunnianhimoisempia hankkeita ja hakemaan niihin riittävästi rahoitusta. Syöpäsäätiö ei voi myöntää hankkeelle enempää rahoitusta kuin tutkija on anonut.

Hyvää tasa-arvon päivää kaikille syöpätutkimuksen tekijöille ja tukijoille!

Jarmo Wahlfors, Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.2020