Maailma on lyhyessä ajassa muuttunut erittäin paljon ja muutos jatkuu edelleen. Elämä sellaisena kuin me sen tunsimme vielä helmikuussa, tuntuu nyt kovin etäiseltä, lähes epätodelliselta.

Meidän kaikkien päivittäisiin rutiineihin on tullut muutoksia, mutta niitä on varmasti vieläkin enemmän terveydenhuollosta vastaavien elämässä ja työssä. Sairaaloissa on nyt huomioitava myös syöpäpotilaiden infektioriski ja pärjääminen poikkeuksellisissa oloissa.

Tilanne on erittäin haastava ja vaatii voimien kohdistamista oleellisiin toimintoihin. Koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä huolimatta syövän hoito toimii Suomessa edelleen lähes normaalisti. Tärkeät leikkaukset ja solusalpaajahoidot voidaan toteuttaa aikataulujen mukaisesti.

Kuten tiedämme, syövän hoidon korkea taso on saatu aikaan pitkäjänteisellä ja korkealaatuisella tutkimustyöllä. Tutkijoiden ja potilastyötä tekevien lääkäreiden yhteistyöllä syövän ehkäisyä, toteamista ja hoitoja on kehitetty jatkuvasti. On päästy yhä parempiin tuloksiin ja yhä harvempi menehtyy syöpään.

Nyt tämä kehitys on kuitenkin suuressa vaarassa. Monien tutkimusryhmien toiminta on vaikeutunut tai tyystin keskeytynyt. Haastattelimme Syöpäsäätiön rahoitusta saaneita tutkijoita ja heidän vastauksistaan hahmottuu varsin synkkä kuva tulevaisuudesta.

Yliopistot ja tutkimuslaitokset yrittävät parhaansa mukaan turvata tutkimuksen toimintaedellytykset, mutta kaikkia suomalaisia koskevat määräykset ja rajoitukset ulottuvat myös tutkijoihin ja heidän työhönsä. Laboratoriokokeita edellyttävä tutkimus on käytännössä pysähtynyt. Tutkijat keskittyvät nyt sellaisiin töihin, joita voidaan tehdä kotona tietokoneella etäyhteyksien varassa.

”Pidämme nyt vain yllä laboratorioinfrastruktuuria, jotta siinä vaiheessa, kun pääsemme takaisin laboratorioihin, työt jatkuisivat sujuvasti ja tehokkaasti,” vastasi tilanteesta Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveystieteiden tiedekunnan dekaani, professori Tapio Visakorpi.

Laboratoriotyöskentely on siis tauolla, monia kokeita on jouduttu keskeyttämään ja uusia ei voida aloittaa ennen rajoitusten poistamista. Uusien kokeiden käynnistyminen voi viedä useita viikkoja tai jopa kuukausia eli viivästykset voivat olla erittäin pitkiä.

”Tutkimustyön uudelleen aloittaminen ja sen viemisen samalle tasolle kuin se nyt on, voi viedä jopa puoli vuotta”, arvioi akatemiatutkija Maija Hollmén Turun yliopistosta.

Sairaalat ovat rajoittaneet toimintaansa, mikä vaikuttaa potilasnäytteiden saatavuuteen ja hidastaa selvästi kliinisten (potilaaseen kohdistuvien) tutkimusten edistymistä. Kokeellisen syöpätutkimuksen estyminen ja potilasnäytteiden saatavuuden romahtaminen ovat selkeästi suuri uhka tutkimuksen etenemiselle ja hoitojen kehittämiselle.

Myös matkustusrajoituksilla on huomattavia vaikutuksia tutkimukselle. Syöpätutkimus on kansainvälistä ja perustuu useissa eri maissa toimivien tutkimusryhmien yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen. Nyt tämä tutkimuksen perusedellytys on vaikeutunut merkittävästi, vaikka jollain tasolla yhteyksiä voidaankin ylläpitää. Ulkomaalaiset tutkijat eivät pääse Suomeen työskentelemään tai vierailemaan. Tieteelliset kokoukset on käytännössä peruttu lähikuukausilta.

”Uuden tiedon vaihto ja keskustelu vähenee”, toteaa Helsingin yliopiston professori Satu Mustjoki viestissään. ”Kansainvälinen liikkuvuus on huippututkimuksessa keskeistä, ja sen loppuminen on iso ongelma”, vahvistaa apulaisprofessori Liisa Kauppi Helsingin yliopistosta.

Kriisin jälkeinen taloudellinen tilanne Suomessa ja globaalisti on vielä suuri kysymysmerkki. Moni syöpätutkija murehtii jo nyt, miten tutkimuksen rahoituksen käy kriisin seurauksena.

”Rahoitus tulevaisuudessa on suuri huoli. Talous heikkenee huomattavasti ja sillä tulee varmasti olemaan tutkimusrahoitukseen pitkäkestoisia vaikutuksia”, sanoo Satu Mustjoki. Koronakriisin taloudelliset seuraukset tulevat olemaan massiivisia kaikkialla. On syytä pelätä, että myös Suomessa julkinen rahoitus lääketieteelliselle tutkimukselle vähenee ainakin tilapäisesti.

Myös yksityiset rahoittajat joutuvat ottamaan iskun vastaan ja jaettavaa tukea joudutaan sopeuttamaan monissa säätiöissä uuteen ja ennakoimattomaan taloustilanteeseen. Syöpäsäätiön kohdalla tämä tarkoittanee, että tutkijoille jaettavia apurahoja ei pystytä myöntämään yhtä paljon kuin viime vuosina. Säännölliset lahjoitukset auttavat ennakoimaan käytettävissä olevia varoja, jolloin pystytään parhaiten turvaamaan toiminnan pitkäjänteinen jatkuminen vuodesta toiseen.  Kotimainen syöpätutkimus tarvitsee kuukausilahjoituksia enemmän kuin koskaan.

Syöpäsäätiön tuki suomalaiselle syöpätutkimukselle, viime vuonna 7,3 miljoonaa euroa, on lahjoittajien anteliaisuuden ja hyvän tahdon varassa. Nyt olemme tämän hyvän tahdon varassa enemmän kuin koskaan. Olemme äärimmäisen kiitollisia sitoutuneille lahjoittajille pitkäjänteisesti tuesta, jonka avulla voimme suunnitella loppuvuodesta myönnettävää rahoitusta tutkijoille.

Keräämme toukokuussa erityiskeräyksellä varoja syöpätutkimuksen pelastamiseksi. Syksyllä käynnistämme jälleen vuoden suurimman syöpäkeräyksen, Roosa nauhan. Lahjoituksilla on suuri merkitys syöpätutkimuksen jatkumiselle ja toivomme hartaasti, että kriisi ei vaikuta suomalaisten halukkuuteen lahjoittaa syöpätutkimukseen.

Yhdessä voimme nyt helpottaa tilanteen palaamista normaaliksi. Ja yhdessä voimme auttaa syöpätutkimusta selviytymään.

Jarmo Wahlfors
Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja

Kuva: Jaakko Lukumaa

Löydä oma tapasi auttaa:

Ryhdy kuukausilahjoittajaksi >>

Tee yrityslahjoitus >>

Tee kertalahjoitus >>